Vanttikallion mäellä on näkyvissä Vuosaaren mustaa kiveä.
Kuva Anja Hinkkanen

Kallion päällä on siirtolohkareina Viipurin alueella tavattavaa kivilajia viborgiittia. Isomastonkujan kalliorinteen reunassa on ravinteikas kivilaji, jossa esiintyy erikoisia kalliokasveja. Kalliossa on runsaasti ns. mustaa kiveä. Mäellä sijaitsi vuosina 1964-2006 myös Vuosaaren vesitorni, joka näkyi kaupunginosan maamerkkinä pitkälle Vuosaaren ulkopuolelle.

Vanttikalliolla yleinen kiviaines on magmakiviin luokiteltaviin syväkiviin kuuluvaa gabroa. Magmakivet ovat syntyneet kiteytymällä kivisulasta. Syvällä maankuoressa hitaasti kiteytyviä magmakiviä kutsutaan puolestaan syväkiviksi eli plutoniiteiksi. Niiden rakenne on karkeampi kuin maan pinnalle purkautuvissa pintakivissä kuten basaltissa vaikka mineraalien koostumus on sama.

Syväkivet ovat muodostuneet Helsingin alueella noin 1900 - 1800 miljoonaa vuotta sitten. Gabro on emäksinen syväkivilaji, jossa plagioklaasin lisäksi on tummia mineraaleja, kuten sarvivälkettä, pyrokseeneja, oliviinia sekä biotiittia ja on siksi väriltään tumman harmaata tai lähes mustaa. Gabroa on hyvin paljon Vuosaaressa muuallakin ja se on antanut nimensä myös Kallahden Mustankivenpuistolle sekä lähellä puistoa sijaitsevalla Asukastalo Gabrolle. Kivilajia käytetään paljon muistomerkeissä ja rakennuskivenä. Sen kauppanimi (yhdessä muiden tummien magmakivilajien kanssa) on musta graniitti.

Noin 100 m Merikorttikuja 3:sta länteen on kiviröykkiö, joka on tulkittu pronssikautiseksi haudaksi; kasa on kuitenkin lähes tuhoutunut. Pronssikautena ei hautoihin laitettu esineistöä. Pronssikausi oli Suomessa ajanjaksolla noin 1500-500 eaa. ja tuolloin iso osa nykyistä Vuosaarta oli vielä merenpinnan alapuolella. Samanlaisia hautoja on lähistöllä mm. Mellunkylän Tankomäellä, Västersundomin Kasabergetilla sekä Herttoniemessä ja Kulosaaressa aivan metroradan läheisyydessä. Vuosaaressa on siis liikkunut kalastajia ja metsästäjiä jo tuhansia vuosia sitten.

Linkit:
Kivien kiehtova maailma-sivusto
Lisää viborgiitista