Osa uusista taloista oli nk. rintamamiestaloja. Suurin osa Rastilan vanhasta rakennuskannasta on purettu uudempien talojen tieltä ja tonttien täydennysrakentamisessa pihapiirit ovat usein huomattavasti pienentyneet. Siellä täällä näkyy kuitenkin vielä 1940- ja 50-lukujen rakennuksia, joissa erikoisuutena voidaan pitää harkkorakennetta ja rappausta. Monet rakentajat olivat Saseka Oy:n työntekijöitä tai muuten saivat läheiseltä tehtaalta rakennusmateriaalin edullisesti.

Rintamamiestaloa voidaan pitää varsinaisena suomalaisten kestosuosikkina. 1940-luvun puolivälin tienoilla alettiin rakentaa uusia pientaloja, joissa oli yhden hormin ympärille rakennettu tupa, makuukamari, sali ja eteinen. Yläkerrassa oli käyttöullakko, joka vähitellen muutettiin asuintiloiksi, perhekoon ja sen myötä tilantarpeen kasvaessa. Rintamamiestaloja rakennettiin aina 1960-luvun alkuun asti. Lähes 20 vuotta kestäneen rakennusbuuminsa aikana rintamamiestyyppinen talo sai lisää kokoa ja näköäkin. Myös Alvar Aalto suunnitteli oman mallinsa rintamamiestalosta. 1960-luvun aikana talon malli alkoi madaltua ja kaikkia tiloja ei välttämättä enää rakennettu yhden hormin ympärille. Käyttöullakko kuitenkin säilyi vielä. Myöhemmin rintamamiestalot alkoivat saada kylkeensä elintasosiipiä, joihin rakennettiin sauna- ja peseytymistilat sekä WC. Usein nämä lisäsiivet olivat joko loivia harjakattoja tai selkeästi tasakattoisia.