|
Osa
uusista taloista oli nk. rintamamiestaloja. Suurin osa Rastilan
vanhasta rakennuskannasta on purettu uudempien talojen tieltä
ja tonttien täydennysrakentamisessa pihapiirit ovat usein huomattavasti
pienentyneet. Siellä täällä näkyy kuitenkin
vielä 1940- ja 50-lukujen rakennuksia, joissa erikoisuutena
voidaan pitää harkkorakennetta ja rappausta. Monet rakentajat
olivat Saseka Oy:n työntekijöitä tai muuten saivat
läheiseltä tehtaalta rakennusmateriaalin edullisesti.
Rintamamiestaloa
voidaan pitää varsinaisena suomalaisten kestosuosikkina.
1940-luvun puolivälin tienoilla alettiin rakentaa uusia pientaloja,
joissa oli yhden hormin ympärille rakennettu tupa, makuukamari,
sali ja eteinen. Yläkerrassa oli käyttöullakko, joka
vähitellen muutettiin asuintiloiksi, perhekoon ja sen myötä
tilantarpeen kasvaessa. Rintamamiestaloja rakennettiin aina 1960-luvun
alkuun asti. Lähes 20 vuotta kestäneen rakennusbuuminsa
aikana rintamamiestyyppinen talo sai lisää kokoa ja näköäkin.
Myös Alvar Aalto suunnitteli oman mallinsa rintamamiestalosta.
1960-luvun aikana talon malli alkoi madaltua ja kaikkia tiloja ei
välttämättä enää rakennettu yhden
hormin ympärille. Käyttöullakko kuitenkin säilyi
vielä. Myöhemmin rintamamiestalot alkoivat saada kylkeensä
elintasosiipiä, joihin rakennettiin sauna- ja peseytymistilat
sekä WC. Usein nämä lisäsiivet olivat joko loivia
harjakattoja tai selkeästi tasakattoisia.
|
 |
Rastilan
vanhempaa rakennuskantaa Lokitieltä.
kuva Matti Lipponen |
 |
Poijutiellä
ja Isonmastontiellä on rakennuksia eri vuosikymmeniltä.
kuva: Anja Hinkkanen |
|