45 Vuosaaren huippu


Huippu valmistuu 2010-luvulla, ja sen maisemoinnin suunnittelevat Jukka Toivonen ja Antti Autio. Vuosaaren täyttömäen huippu kohoaa 60 metrin korkeudelle meren pinnasta. Mäki on tehty puhtaasta ylijäämämaasta, jolle ei ole ollut muuta käyttöä. Täyttömäen helmat ovat osittain vanhan kaatopaikan päällä. Mäen eteläpuolella on myös raskasmetalleilla pilaantuneen maan betonointi- ja loppusijoituspaikka, joka jää täyttömaan alle. Huipulta avautuu Helsingin oloissa poikkeuksellisen avara maisema Helsinkiin, Vantaalle, Sipooseen ja merelle.


Kuvat Martin Lodenius: Yllä Vuosaaren huippu. Lounaaseen. Cirrus.
Vasemmalla Vuosaaren huippu. Länteen.

Noin 60 hehtaarin alueelle on tarkoitus vähitellen rakentaa luontoalue, jossa kotimaiset luonnonkasvit kasvavat niitty- ja kallio-olosuhteissa luonnonmukaisesti. Täyttömäen pintamaata on tuotu Vuosaaren sataman rakennustyömaalta Käärmeniemestä 80 000 kuution verran. Maamassojen mukana tulivat myös maassa olevat siemenet. Näin jatkavat kasvit, sienirihmastot ja muut eliöt kasvuaan. Alueelle on jo muodostunut oma metsämansikoita kasvava mansikkamaa. Luonnonkasveja on kerätty rannikoilta ja niistä on otettu pistokkaita. Kiviä on kuljetettu Helsingin eri rakennustyömailta.


Täyttömäellä tavoitellaan tunturimaisemaa. Sen pinta on jätetty kuoppaiseksi ja paikoin kiviseksi. Alueelle on istutettu matalia, karuissa olosuhteissa eläviä katajia, kanervia sekä ajuruohoja. Polut kiemurtelevat alueella ja siellä on ainakin yksi kivinen kuru. Pintamaita kuljettavan kuorma-auton juututtua pehmeään maahan syntyi kaisloja kasvava lammikko. Kuopan seinät kivettiin, jolloin vesi saatiin jäämään sinne pysyvästi. Alueen niityille halutaan tulevaisuudessa myös lampaita laiduntamaan. Täyttömäen ovat jo nyt valinneet kodikseen ketut, myyrät, hiiret ja kyykäärmeet sekä parisenkymmentä lintulajia.

Kuvat Martin Lodenius: Yllä Vuosaaren huippu. Luoteeseen. Alla Vuosaaren huippu. Koilliseen. Porvarinlahti.



Näköala

Porvarinlahden lintuvesi

Porvarinlahti muodostaa Östersundomin lintulahtien kokonaisuuden, joka on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Lisäksi se kuuluu yhdessä Mustavuoren kanssa Natura 2000 -alueeseen. Helsingille kuuluu lahdenperukka, joka on jo melkein umpeen kasvanut maan kohotessa. Ruoikon ja rantaniittyjen kasvillisuuden ansiosta lahden vesi on kuitenkin melko puhdasta.
Yli 40 lintulajia pesii lahdella vuosittain. Harvinaisin on kirjokerttu ja näillä seuduilla harvinaisia ovat myös ruisrääkkä ja viiksitimali. Lähellä pesii paljon petolintuja, joille lahti on hyvä saalistusalue. Alueella saa liikkua vain poluilla ja ulkoilureiteillä 1.4.–15.7.
Vantaan puolella Vikkullantien päässä on pysäköintialue ja lintutorni.


Kuva Martin Lodenius: Vuosaaren huippu. Tuleva satama-alue. Kaakkoon.


Vuosaaren satama

Satama valmistuu 2008, laajuus 150 hehtaaria sekä lisäksi yritys- ja logistiikka-alue 75 hehtaaria. Satamaan johtaa Helsingin majakalta 32 kilometrin pituinen syväväylä, jota voivat käyttää enintään 230-metriset alukset. Kerrallaan satamaan mahtuu 20 rahtilaivaa. Osa kuljettaa myös matkustajia. Saksaan liikennöiville lautoille mahtuu jopa 500 matkustajaa, joita varten rakennetaan oma matkustajaterminaali.
Vuosaaren satama korvaa Jätkäsaaren ja Sompasaaren satamien tavaraliikenteen ja mahdollistaa asuntorakentamisen niihin. Vuosaaresta tulee Suomen päätavarasatama ainakin 20 vuodeksi.
Sataman maaliikenne kulkee Kehä III:lle uutta satamatietä pitkin ja pääradalle Keravan kautta satamarataa, josta 14 kilometriä on kalliotunneleissa. Alueella tulee työskentelemään kaikkiaan noin 4 000 henkeä. Sinne sijoittuu mm. Vuosaaren keskustasta siirtyvä Paulig kahvinpaahtimoineen sekä Arktisen merenkulun tutkimuskeskus.

Linkit: Vuosaaren satama


Kuva Martin Lodenius: Vuosaaren huippu. Itään.


Niinisaari

Niinisaari kuului aikanaan Nordsjön kartanolle, jonka kaupunki osti 1965. Valmetin telakalla Niinisaaressa rakennettiin vuosina 1974–87 noin 30 laivaa lähinnä Neuvostoliittoon. Työt loppuivat Valmetin ja Wärtsilän fuusioon ja työttömyys iski ensi kertaa pahasti Vuosaareen. Sen jälkeenkin Niinisaaressa korjattiin laivoja vuoteen 2004.
Uutta suursatamaa suunniteltiin paikalle jo 1970-luvulla, mutta hanke tyssäsi vuosaarelaisten voimakkaaseen vastarintaan. Vuonna 1978 tehtiin mm. Helsingin historian ensimmäinen kuntalaisaloite 7 500 ihmisen ja kymmenien yhdistysten tukemana. Laman jälkeen hanke lähti taas etenemään. Päätöksestä rakentaa satama liikenneväylineen Natura-alueelle valitettiin EU:ta myöten, mutta lopulta valitukset hylättiin ja sataman peruskivi muurattiin 7.1.2003.
Vielä rakentamisaikana tuli ongelmia myrkyllisestä tributyylitinasta, jota oli kertynyt sataman edustan pohjasedimenttiin ilmeisesti telakka-aikoina 100 kg. Pilaantunutta savea piti poistaa 300 000 kuutiota ennen kuin ruoppausta saatettiin jatkaa. Savi hyödynnettiin sataman luoteisosassa suojakerroksilla ympäröitynä.

Linkit: Helsingin Satama | Valmet


Vuosaaren maakaasuvoimalaitos


Kuva Martin Lodenius: Vuosaaren huippu. Etelään. Maakaasuvoimala.


Vanhempi yksikkö valmistui 1991, uudempi 1997. Voimalaitos tuottaa valtaosan Helsingin energiasta sähkönä ja kaukolämpönä polttamalla Venäjältä tuotua maakaasua, 2 megawatin teholla. Yhteistuotannon ansiosta laitoksen hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Laitoksen vieressä on maisemoitu kivihiilen varmuusvarasto poikkeusolojen varalle.

Linkit: Vuosaaren maakaasuvoimalaitos



Kuva Martin Lodenius: Vuosaaren huippu. Pohjoiseen. Mustavuori.




Kuva Martin Lodenius: Vuosaaren huippu. Pohjoiseen. Entinen kaatopaikka.