Vanhat puistoalueet, puistomaiset pihat ja väljä arkkitehtuuri ovat Pohjois- ja Keski-Vuosaaren ominaispiirteitä. Vuosaaren keskuspuistoa kohennetaan alkuperäissuunnitelmia kunnioittaen.
Mustavuoren luonto kukoistaa etenkin keväisin. Linnoitukset tykkiteineen välittävät alueen historiaa. Vuosaaren huippua maisemoidaan.

Pohjois- ja Keski-Vuosaari: kohteita 45 ja reitin pituus yli kuusi kilometriä.

Ohje: Valitse polku, jota haluat katsoa. Vie hiiri numeron päälle (pidä hiiri paikallaan lukeaksesi kohteen esittelyn), näpäytä numeroa ja kohdesivu avautuu.

N = Näköala
K = Kahvila
P = Portaat



1 Ilveskorvenpuisto

Ilveskorvenpuisto on saanut nimensä Vuosaaren rakentamisen primus motorin, maisteri Martti Ilveskorven (1908–73) mukaan. Kolmisenkymmentä vuotta vanha puisto on vihreä keidas asutuksen keskellä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



2 Kangaslampi

Keskellä Ilveskorvenpuistoa sijaitseva Kangaslampi oli alunperin suolampi, jonka vaarallisista silmäkkeistä varoiteltiin lapsia vielä sotien jälkeen. 1960-luvulla lampi perattiin ja muokattiin virkistyskäyttöön.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



3 Tykkitie ja Kurkimoision kivipaasi

Helsingin maa- ja merilinnoitus rakennettiin vuosina 1914–17 osana Pietarin suojaksi toteutettua laajaa linnoitusjärjestelmää. Sen puolustus perustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vahvaan tykistöön.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



4 Pohjavedenottamo

Vartiokylänlahden pohjavesialue on yksi Helsingin kolmesta pohjavesialueesta. Niitä pidetään poikkeusolojen talousvesivarastoina. Muut kaksi ovat Vuosaaren ja Tattarisuon alueet, joilla on myös vedenottamot. Helsingin Vesi seuraa pohjaveden laatua säännöllisesti.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



5 Broändan purolaakso

Viimeisimmän jääkauden jälkeen Broändan purolaaksossakin lainehti avovesi, kunnes Vuosaaren pääosat kohosivat merestä maankuoren oikenemisen myötä ajanlaskumme alun vaiheilla.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



6 Degersten

Massiivisen kivenjärkäleen Degerstenin eli ”Jättiläisen kiven” halkeamisen alkusyystä on erilaisia teorioita. Siihen liittyy jännittäviä tarinoita, rakkautta ja legendoja. Railoon päässeen veden jäätyminen on joka tapauksessa suurentanut halkeamia ja kehitys jatkuu edelleen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



7 Nordsjö folkskola

Nordsjön kartanon omistaja, senaatin kanslisti Alexander Jansson teki vuonna 1883 aloitteen ruotsinkielisen koulun aikaansaamiseksi Porslahden tilalle. Vuonna 1895 rakennettiin ruotsinkielinen koulu alueen asukkaiden lahjoitusvaroilla.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



8 Tilapäisen elementtikirkon paikka

Vaneriementtirakenteinen, siirrettäväksi suunniteltu kirkko vihittiin käyttöön 1969. Sen suunnittelivat Bengt-Vilhelm Levón sekä Ola Laiho, joista jälkimmäinen on sittemmin tunnettu mm. Helsingin tulevan musiikkitalon arkkitehtina.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



9 Asunto-osakeyhtiö Säästöpurje

Säästöpurjeeseen kuuluu 16 viisikerroksista pistetaloa Purjetiellä ja Merikorttitiellä sekä viisi kolmikerroksista lamellitaloa Kallvikintien varressa. Yhtenäiset nauhamaiset parvekelinjat luovat pistetaloihin voimakkaan ilmeen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



10 Purettu vesitorni

Vuosaaren vesitorni valmistui 1964, ja se purettiin lokakuussa 2005. Veden toimittamisen lisäksi torni palveli vuosikymmeniä Vuosaaren maamerkkinä. Kun vesitornia ei enää tarvittu varsinaiseen tehtäväänsä, vesitorni sai väistyä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



11 Vanttikallio

Vanttikallio kohoaa korkeimmillaan 33 metriä merenpinnan yläpuolelle ja se on Vuosaaren luonnonmaan korkein kohta. Mäen huippu kohosi luotona esiin Litorinamerestä noin 9000 vuotta sitten.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



12 Vuosaaren Helanderkoti

Ilmari Helanderin säätiön yksityisessä vanhusten palvelutalossa on 48 yksiötä, pariskunta-asunto, lyhytaikaispaikkoja sekä 12-paikkainen dementiayksikkö Tuomikoti.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



13 Asunto-osakeyhtiö Säästökannas

Säästökannas valmistui 1965 ja sen suunnitteli Veijo Kahra. Matalat lamellikerrostalot sijoittuvat viuhkamaisesti. Parvekekaiteet ovat L-muotoisia, hieman ulkonevia ja parvekkeiden takaseinien väritys vaihtelee keltaisesta punaiseen, vihreästä siniseen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



14 Vuosaaren lämpökeskus

Vuosaaren lämpökeskus valmistui 1973 ja sen suunnitteli Touko Neronen. Lämpökeskus on osa terassitalokorttelin kokonaisuutta, johon kuuluu myös komea männikkö. Veistoksellinen rakennus suojellaan merkittävänä arkkitehtuurikohteena.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



15 Terassitalot

Terassitalot eli asunto-osakeyhtiö Säästöniemen rakennukset valmistuivat 1969–71. Suunnittelija Touko Neronen oli saanut jo nuorena kansainvälisiä vaikutteita ja halusi kokeilla ekspressiivisen elementtiarkkitehtuurin mahdollisuuksia.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



16 Vuosaaren entinen kirjasto

Kun Vuosaaresta tuli Helsingin kaupungin osa, perustettiin kaupunginosaan oma kirjasto. Helsingin kaupunginkirjasto osti osakkeen Ulappasaarentie 2:ssa sijainneesta matalasta liiketalosta. Silloin rakennuksessa toimivat mm. pankki, rautakauppa ja elintarvikeliike.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



17 Suo ja pitkospuut

Lohikäärmepuiston ja Punakiventien urheilukentän terassitalojen puoleisen päädyn metsäkosteikkoon on rakennettu pitkospuut. Niillä kulkeminen kehittää tasapainoa ja on jännittävä seikkailu sekä aikuisille että lapsille.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



18 Punakiventien koulu

Punakiventien koulussa ovat toimineet musiikkiluokat vuodesta 1976. Opetuksen painopiste on suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Lisäksi viidennellä luokalla on mahdollisuus valita ilmaisu- ja viestintäkasvatuksen opintoja.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



19 Leikkipuisto Lohikäärme

Leikkipuisto Lohikäärme on Vuosaaren ensimmäinen ja monipuolisin leikkipuisto. Se oli Helsingin leikkipuistojen perusparannuksen pilottikohde vuonna 1997. Suunnitteluun osallistuivat lapset, nuoret, vanhemmat, leikkipuiston henkilökunta ja lähiseudun asukkaat.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



20 Kirkko

Kirkon tienoot ovat Vuosaaren vanhinta asutusaluetta. Ennen ruotsalaisia uudisasukkaita täällä liikkuivat saamelaisten ja hämäläisten lisäksi virolaiset. Joidenkin tutkijoiden mukaan näillä main arvellaan olleen Helsingin seudun vanhin kirkkohuone tai muu jumalanpalveluspaikka jo 1100–1200-luvulla.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



21 Rosarium

Punakivenpuiston poikki kulki vanha Porslahti–Marielund-tie. Ruusupuiston ryhmiin on istutettu kymmeniä erilaisia pensasruusuja: suomalaisia perinneruusuja, jalostettuja lajikkeita sekä tunnistamattomia ns. löytöruusuja. Puiston kentillä pelataan pallopelejä ja pidetään koirakoulua.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



22 Keto

Mäki on ollut vuosisatoja maatalouskäytössä ja paikalla on ollut Marielundin tilan kaksi latoa. 1970-luvulla alettiin puhua luonnonniittyjen perustamisesta kaupungin viheralueille. Vuonna 1980 rakennusviraston itäinen viheryksikkö kehitti Punakivenpuistoon erityyppisiä kukkaniittyjä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



23 Soistuva maa

Maaperän soistuminen voi alkaa suotuisissa olosuhteissa, kun eloperäistä ainesta kerrostuu nopeammin kuin se ehtii hajota. Näin alkaa muodostua turvetta. Metsämaan soistumisen aiheuttavat tavallisesti muutokset metsän vesitaloudessa siten, että vedenpinta nousee maanpinnan tuntumaan.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



24 Vuosaaren peruskoulu Koukkusaarentiellä

Vuosaareen tarvittiin oppikoulu. Pikavauhtia valmistui vuonna 1965 Koukkusaarentielle Veikko Nortomaan suunnittelema koulurakennus.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



25 Vuosaaren kenttä

Vuosaaren urheilukenttä on yksi Helsingin parhaista. Kenttä rakennettiin 1966 entiseen hiekkakuoppaan Vuosaari-Säätiön esityksestä. Kentällä voi harrastaa jalkapalloa, yleisurheilua, kuntoliikuntaa, tennistä, luistelua, jääkiekkoa ja hiihtoa.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



26 Heteniityn koulu

Rannikkopiirin kansakoulu, jota aluksi kutsuttiin Sasekan kouluksi, oli aikanaan maan uudenaikaisin koulurakennus. Koulu toimi toistakymmentä vuotta Helsingin Opettajakorkeakoulun harjoituskouluna.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



27 Laivatalot

Lauri Silvennoisen suunnittelemat laivatalot valmistuivat 1965–66. Silvennoinen tunnetaan mm. arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen Pihlajamäen suunnittelusta. Kokonaisuuteen kuuluu Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus, kahdeksankerroksiset "laivatalot" sekä yhdeksän matalampaa asuinkerrostaloa.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



28 Keskuspuisto

Vuosaaren keskuspuisto noudattelee vanhaa tieuraa ja sen pääraitti on kilometrin mittainen Puistopolku. Se alkaa kirkolta ja jatkuu Niinisaarentielle. Aikanaan alueen tilat käyttivät tietä vedenhakuun. Vuosaaren keskuspuiston arvo on siinä, että se on katkeamaton ja muodostaa vielä nykyäänkin liikennemelusta lähes vapaan vyöhykkeen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



29 Asunto-osakeyhtiö Säästöluoto

Säästöluoto valmistui 1965, ja sen suunnitteli Niilo Kokko. Yhtiön 16 asuinkerrostaloa ja yksi ns. alatalo sijoittuvat kahteen erilliseen kortteliin Neitsytsaarentien itäpuolella ja Isonvillasaarentien eteläpuolella. Niissä on yhteensä 661 huoneistoa.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



30 Porslahden asuinalue

Porslahden uutta asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2000. Alueen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Vesa Jakkula. Porslahdentien itäpuolen uusi asuinalue on huomattavasti tiiviimpi ja mittakaavaltaan pienempi kuin sen länsipuoli.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



31 Nimetön mäki

Etsinnöistä huolimatta tälle kallioiselle mäelle ei ole löytynyt nimeä. Vastaavilla agraarialueilla nimet ovat muodostuneet käytön, ominaisuuden, rakennuksen tai ympäröivien peltojen, jokien tai maastomerkkien mukaan.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



32 Liikuntapuisto

Vuosaaren liikuntapuisto on suunniteltu Nordsjön kartanon pohjoispuolelle. Alueella on kaksi tonttia urheiluhalleja varten. Lisäksi alueelle on tulossa useita nurmi- ja hiekkakenttiä jalkapalloilua ja muita palloilulajeja varten.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



33 Porslahden viljelypalstat

Vuosaari-Seuran ylläpitämä Porslahdenpuiston viljelypalsta-alue saatiin uudistettuna käyttöön vuonna 2003. Kaupunki asensi palstoille vesijohtoverkoston ja rakensi viljelyalueen ympärille puiston.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



34 Entinen Sahlmanin makeistehdas

Paikalla on toiminut lähikauppa Elanto, useita ravintoloita ja makeistehdas. Kauniaisissa aloittanut perheyritys Sahlman Makeiset ky toimi Pienellä Villasaarentiellä 1985–93, sen jälkeen se muutti Herttoniemeen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



35 Villasaarentien pientaloalue

Villasaarentien pientaloalue valmistui 2004 ja sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen. Aluetta pidetään onnistuneena esimerkkinä täydennysrakentamisesta.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



36 Niinisaarentien alikulku

Niinisaarentien alikulku on portti Pohjois-Vuosaaren (Mustavuoren) virkistysalueelle, jossa on useita ulkoilureittejä ja talvisin valaistut ladut.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



37 Puistopihat

Säästöluodon Neitsytsaarentien kokonaisuutta pidetään yhtenä Vuosaaren parhaiten onnistuneista. Parvekejulkisivujen nauhavaikutelmaa on korostettu musta–valkoisella värityksellä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



38 Pohjoinen ostoskeskus

Pohjoinen ostoskeskus valmistui 1965 ja sen suunnitteli Lauri Silvennoinen. Osin kaksikerroksisen, tasakattoisen ostoskeskuksen julkisivut ovat alun perin betonia ja mineriittilevyä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



39 Mustavuori

Mustavuoren kallioalue alkaa Niinisaarentien varresta ja jatkuu pohjoiseen Vantaan puolelle. Alue on osa Uutelasta Sipoon Talosaareen ulottuvaa vihervyöhykettä. Mustavuoressa on yksi Helsingin neljästä valtakunnallisesti merkittävästä kallioalueesta ja se kuuluu yhdessä Porvarinlahden pohjukan kanssa Natura 2000 -alueeseen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



40 Helsingin maa- ja merilinnoitus

Jo Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japanin-sodassa Tsushimassa 27.–29.5.1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi koko Suomenlahden kattavan linnoitusjärjestelmän.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



41 Vuosaaren tulivuori

Kivessä näkyy ns. tyynylaavarakennetta. Kallio näyttää koostuvan 10–30 senttimetrin kokoisista pehmeämuotoisista kappaleista, jotka osoittavat laavan purkautuneen maankuoresta veteen. Vulkaaninen toiminta tapahtui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



42 Kalkkilouhokset

Porvarinlahden alueella on useita, pääosin pieniä kalkkilouhoksia. Kalkkikiveä muodostui muinaisten merien pohjalle saostuneista historiallisista pieneliöistä. Sitä on Vuosaaressakin louhittu ihmisen käyttöön. Kiteistä kalkkikiveä eli marmoria alettiin louhia muurilaastin tekoon 1700-luvulla Suomenlinnan rakentamista varten.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



43 Vuosaaren puro

Mustavuorelta alkunsa saava puro virtaa entisen kaatopaikan sivuitse täyttöalueen länsireunaa pitkin puhdistamoalueelle. Sitten se virtaa Vuosaaren kartanon maiden läpi edelleen Vuosaarenlahteen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



44 Vuosaaren entinen kaatopaikka

Kun Vartiokylän kaatopaikka täyttyi, perustettiin 1964 Vuosaareen kaatopaikka. Jätteiden ja jäteöljyn poltosta syntyi haittaa ja kaatopaikan vastustajien joukko kasvoi.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



45 Vuosaaren huippu

Huippu valmistuu 2010-luvulla, ja sen maisemoinnin suunnittelevat Jukka Toivonen ja Antti Autio. Vuosaaren täyttömäen huippu kohoaa 60 metrin korkeudelle meren pinnasta. Mäki on tehty puhtaasta ylijäämämaasta, jolle ei ole ollut muuta käyttöä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.