14 Mustalahden tiiliruukin uunien jäännökset

Vuosaarelaisaktiivi Eero Hildén löysi 12.8.2005 mäntyiseltä mäenkumpareelta kolme selkeää tiiliuunin pohjaa. Niiden halkaisijat ovat 2–3 metriä. Museovirasto tutki paikan ja teki kevyen pintamaakaivauksen. Tutkimuksen perusteella löydös ajoitettiin 1700-luvun loppuun ja 1800-alkuun.
Tiilijäänteistä on tehty aiemminkin havaintoja ja tiilenpaloja on ihmetelty, mutta Hildén osasi yhdistää sen Mustalahden tiiliruukkiin. Kohde suojattiin lailla, kun se otettiin valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin.

Sveaborgin (nyk. Suomenlinna) linnoitusinsinööri Andreas de Bruce (1723–1787) ja Bengt Garbiel von Spängen omistivat Porslahden tiiliruukin. Se on sijainnut todennäköisesti Mustalahden pohjukassa. Vuonna 1760 ruukissa valmistettiin 174 676 tiiltä, jotka käytettiin Viaporin rakentamiseen. Myös Herttoniemen ja Västerkullan kartanot ostivat tiiliä.
1765 tehtaan osakkeet siirtyivät kauppias, laivanvarustaja ja tehtailija Johan Sederholmille. Hän oli myös valtiopäivämies ja kuningas Kustaa IV Adolfin kummisetä. Tiiliruukin myöhemmästä toiminnasta ei ole tietoa. Museovirasto arvelee, että tiiliuuneja on käytetty myöhemminkin mm. kalkkiuuneina. Vuoden 1872 kartassa tiiliruukki näkyy vielä. Läheisessä maastossa on muitakin vihjeitä tiilen- ja kalkinpoltosta sekä kallionlouhinnasta.

Kuvat Matti Kanerva: Mustalahden tiiliuunit Uutelantien varrella, kanavan itäpuolella keväällä 2006.

Linkit: Muinaisjäännökset | Suomenlinna | Sederholm