10 Vuosaaren kartano – Nordsjö gård

Vuosaaren ehkä historiallisesti tärkeimmän kartanon syntyhistoriaa ei tarkkaan tunneta. Kartanolla on ollut pitkin historiaa monta nimeä ja omistajaa. Kartanoympäristö on säilynyt 1800-luvun ilmiasussa, mutta rakennukset ja pihapiiri ovat melko huonossa kunnossa. Kartano on tyypiltään maatalomainen, ei herraskartano. Nykyinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta.
Puiston peruskorjaus alkaa vuonna 2007 ja tavoitteena on palauttaa vanha kulttuurihistoriallinen asu ja kartanotunnelma. Kartanon rakennukset ja puisto ovat suojelukohteita.

Kartanon paikalla on ollut asutusta jo 1200–1300-luvuilla. 1540-luvulla Vuosaaressa oli jo neljä kylää: Norsö, Norringsböle, Norsökärr ja Rassböle, joissa oli yhteensä kahdeksan talonpoikaistilaa.
Kartanon omisti 1600-luvun puolivälissä rälssitilallisena Suomen meritullitarkastaja Augustin Larsson Svanström. Ratsutila siirtyi 1684 Helsingin pitäjän kirkkoherrana toimineelle Andreas Laurentii Nycopencis'lle.
Ilmeisesti 1700-luvulla rakennettiin uusi päärakennus ja nimeksi tuli Nordsjö Gård. Porslahden tila liitettiin kartanoon 1880 ja 1910 mennessä siihen yhdistettiin kaikki Vuosaaren tilat Rastilan kartanoa ja Nybondasia lukuunottamatta.
1909 kartano alkoi myydä huvilapalstoja mailtaan. 1937 tilan osti Saseka. Isännöitsijä, vapaaherra ja paroni Fabian Wrede asui kartanossa aina 1960-luvulle saakka. Hän osallistui aktiivisesti myös kunnallispolitiikkaan.
Helsingin kaupunki osti kartanon 1976. Tila pääsi rapistumaan pahasti, mutta vuosaarelaisten aloitteesta kaupunki kunnosti rakennuksen ja siisti ympäröivää puistoa 2002.
Päärakennuksessa toimii päiväkoti, aikaisemmin sitä ylläpiti monikulttuurinen perhekeskus Villa Familiaris. 1980–1990 Pertti ”Purtsi” Purhonen veti kartanolla kerhotoimintaa.
Kivinen pehtorintalo 1850-luvulta on Vuosaaren vanhin kivirakennus. Upea kivinavetta ja makasiinirakennus ovat 1940-luvulta. Työväen- ja kellarirakennuksesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta luultavasti nekin ovat samalta ajalta.

Osin nykyisen Vuotien alle ja tien eteläpuolelle jäävällä alueella oli kauppapuutarha omenapuineen. Vielä 1930-luvulla nykyisen golfkentän alueella lainehti Vuosaarenlahti, joten kartano oli komealla paikalla meren rannalla. Puistoa ja sisääntulotietä reunustaa leveä kiviaita. Ympäröivässä puistossa on mm. vanhoja tammia, lehtikuusia, hopeakuusia, vaahteroita ja tuijia. Pihan suuri tammi näkyy jo vuoden 1930 ilmakuvissa.
Rupsahtanut kartanopuisto kunnostetaan korostaen kartanoalueen neljää osaa: metsäpuutarhaa, maisemapuutarhaa, kartanopihaa ja maatalon pihapiiriä.

Kuvat Pertti Nisonen, talvikuva Eero Hildén

Linkit: Vuosaaren kartanosta