Vuosaaren keskustasta alkavan Kartano–Aurinkolahti-polun varrella vuorottelevat historia ja nykypäivä. Vuosaaren kartanon puisto odottaa kunnostusta, mutta on nykyiselläänkin vaikuttava vanhoine puineen.
Monella vanhalla huvilalla on jo uusi elämä, toiset odottavat kohtaloaan uudisrakennusten välissä.
Aurinkolahdesta löytyy arkkitehtuurin helmiä ja Helsingin pisin hiekkaranta.
Kartano–Aurinkolahti: kohteita 32 ja reitin pituus noin viisi kilometriä.
Ohje: Valitse polku, jota haluat katsoa. Vie hiiri numeron päälle (pidä hiiri paikallaan lukeaksesi kohteen esittelyn), näpäytä numeroa ja kohdesivu avautuu.
N = Näköala
K = Kahvila
Vuosaaren uusi keskustori sijaitsee kauppakeskus Columbuksen ja Vuotalon välissä, Vuosaaren vilkkaimman kevyen liikenteen väylän varrella. Tori valmistui 2001.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Kulttuurikeskus Vuotalo sijaitsee Vuosaaren ydinkeskustassa, aivan metroaseman, kauppakeskus Columbuksen, urheilutalon ja Tehtaanpuiston yläasteen koulun läheisyydessä.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren lukio toimivat samassa rakennuksessa Vuosaarentiellä. Yläasteella on noin 300 ja lukiossa 400 oppilasta.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Senioreiden palvelutalo Cecilia valmistui 2004 Vuosaaren Eteläisen ostoskeskuksen paikalle. Sen suunnitteli palvelutaloihin erikoistunut arkkitehti Erkki Salmi. Helsingin kaupunkilähetyksen rakennuttamassa palvelutalossa on asumis- ja ohjelmapalveluja.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Maineikkaat arkkitehdit Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelivat suurkorttelin Kallioisen Mallasmäen ympärille. Kortteliin sisältyvät Säästömaston 1966–67 valmistuneet kuusi pistetaloa, Säästöpoijun lamellikerrostalo Vuosaarentien varressa, Porslahdentiellä rivitaloyhtiö Säästökeula sekä vuonna 2003 purettu Eteläinen ostokeskus.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Omenamäen nimi oli aikaisemmin Huvilamäki, Villabacka. Nimitys on peräisin luultavasti Nordsjön kartanon palkollisten asuinrakennuksista, joita alueella oli useita.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren liikuntapuisto on suunniteltu Nordsjön kartanon pohjoispuolelle. Alueen urheiluhallitontit ovat 26 hehtaaria. Lisäksi alueelle on tulossa useita nurmi- ja hiekkakenttiä jalkapalloilua ja muita palloilulajeja varten.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren kartanon ja navetan väliselle alueelle on suunniteltu uurnahautausmaata. Suunnittelualueen pinta-ala on lähes viisi hehtaaria ja sillä on laskettu olevan tilaa 120 000 vainajan tuhkan hautaamiseen.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren golfkenttä valmistui 2001. Kentän on suunnitellut Suomen johtava kenttäsuunnittelija Kosti Kuronen. Golf-kenttä on 18-reikäinen, ja väylät on erotettu toisistaan kummuilla. Kenttä on harvinaista links-tyyppiä.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren ehkä historiallisesti tärkeimmän kartanon syntyhistoriaa ei tarkkaan tunneta. Kartanolla on ollut pitkin historiaa monta nimeä ja omistajaa. Kartanoympäristö on säilynyt 1800-luvun ilmiasussa.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vesi pulppuaa jo Uutelan kanavassa, mutta kanava ja sen ympäristön maisematyöt valmistuvat vasta 2008. Pohjukkaan tulee pisaran muotoinen kahluuallas ja sen keskelle suihkulähde.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Paikalla oli Vuosaaren kartanoon kuulunut Mustalahden kalastajatorppa. Torppa oli todennäköisesti myös Mustalahden tiiliruukin käytössä. Noin 300-vuotias rakennus oli Vuosaaren vanhin rakennus ja suojeltu.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Viipurin rapakivinen siirtolohkare on tullut paikalle jäävuoren mukana kellumalla viime jääkauden jälkeisessä järvessä. Kanavan rakentamisen yhteydessä sen itärannalla on paljastunut vulkaanista silokalliota, jossa näkyy jäätikön uurtamia kouruja ja graniittia.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaarelaisaktiivi Eero Hildén löysi 12.8.2005 mäntyiseltä mäenkumpareelta kolme selkeää tiiliuunin pohjaa. Niiden halkaisijat ovat 2–3 metriä.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren Urheilukalastajat ry on perustettu vuonna 1965. Kerhon tukikohta on Mustalahdessa, luonnonkauniin Uutelan ulkoilualueen kupeessa.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Solvikin yhden tynnyrinalan (0,5 ha) tontilla sijaitsi ensin Nybondasin tilan torppa. Sen vuokrasi vuoden 1900 tietämillä kirjailija, sanoittaja ja teatterikriitikko Alexander Slotte hyvän ystävänsä, raatimies Oskar Ekmanin kanssa.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Filbunken oli erillinen luoto ennen Aurinkolahden hiekkarannan rakentamista. Luodolle pääsi Furumon huvilan betonilaituria pitkin. Siellä oli myös lippusalko. Vuosaari-Seura on tehnyt ranta-aluetta isännöivälle liikuntavirastolle aloitteen, että uusi salko pystytettäisiin vanhaan betoniseen jalkaan.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Entinen Mustalahti nimettiin Aurinkolahdeksi alueen kaavoituksen yhteydessä 1990-luvulla. Imagotemppu ei ole täysin perusteeton: Vuosaaren sää onkin yleensä selkeämpi kuin mantereen puolella.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren saarten välistä aukeava Suomenlahti kuuluu Itämereen, joka on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Koko Itämeren keskisyvyys on vain 55 metriä ja Suomenlahden 37 metriä.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Merellinen kaupunkiaukio muodostaa Vuotalolta alkavan pääakselin ja Columbukselta alkavan puistokadun päätepisteen. Kun Pauligin uusi paahtimo aloittaa satama-alueella 2009, vanhat siilot puretaan ja näköala Vuosaaren keskustasta merelle aukeaa uudella tavalla.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vanhakallion tontin Villa Solvik on rannan entisen huvilaryhmän merkittävin rakennus. Huvilaa on kutsuttu aikaisemmin Vanhakallion huvilaksi. Huvilaa ympäristöineen on käytetty useiden elokuvien ja TV-sarjaohjelmien kuvauspaikkana.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Tohtori ja kirjailija Otto Donner rakennutti 1905 kaksikerroksinen puuhuvilan Furumon. Tontti oli pelkkä hiekkakuoppa ennen rakentamista, niin kuin monet alueen tontit. Huvilan yläpuolelle noin 50 metrin päähän rakennettiin tavanomainen puutarhurin-huvilavahdin asunto.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Mäkikallion huvila oli lohkottu Vanhakallion tontista. Se sijaitsi ylempänä mäellä suunnilleen Furumon tasalla. Vilamoiden tytär Anna-Eva ja hänen miehensä rakensivat tontille 1954–55 yksikerroksisen huvilan, jota saneerattiin samaan aikaan kuin Vanhakalliotakin.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Kalliosta on käytetty myös nimiä Uusikallio ja Suvikallio. Huvila Kallion tontti on lohkottu Vanhakallion tontista Vilamon pojalle Erkki Olaville, joka rakensi kevytbetonisen huvilan vuonna 1929. Hän rakensi samana vuonna pienen puutarhurin-huvilavahdin talon ja leikkimökin.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Taiteilijatalo valmistui 2002 ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Kutsukilpailun voittanut rakennus saa ilmeensä julkisivuja rytmittävistä liikuteltavista sermeistä. Ylimmässä kerroksessa on korkeat ateljeehuoneistot.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Auringonpilkun koulu valmistui 2001, ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaarina Löfström. Auringonpilkun päiväkodissa sekä Aurinkolahden kouluun kuuluvassa esikoulussa ja luokilla 1–2 on yhteensä 140 oppilasta.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Hietalan huvilan uusi elämä alkoi keväällä 2006, kun huvilan peruskorjaus valmistui. Talo sai nimekseen vanhoissa suojeluinventaareissa olleen nimensä Villa Lill Kallvik.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Aurinkolahden peruskoulu valmistui 2002, ja sen suunnittelivat arkkitehtitoimistot Raimo Teränne ja Leena Yli-Lonttinen. Koulun arkkitehtuurissa on erityistä tähtitorni ja sydänaula, joka toimii ruokalana, teatterina ja oleskeluaulana. Piha-alue suuntautuu etelään puistoon ja huoltotoiminnot koilliseen kadulle.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren keskeisenä maanomistajana Paulig oli avainasemassa, kun kaupunki alkoi suunnitella 1980-luvulla Vuosaareen uutta massiivista aluekeskusta. Näytti siltä, että paahtimo paahtimo joutuisi väistymään asutuksen tieltä jo 1990-luvun alussa.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Vuosaaren hallitseva maamerkki ja Suomen korkein asuinrakennus on yli sadan metrin korkeudella meren pinnasta. Kirkkaalla ilmalla ylimmistä kerroksista näkyy Tallinnaan saakka. Talossa on 26 kerrosta sekä kaksi kellarikerrosta.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Palvelukeskus Albatross valmistui 1998, ja sen suunnitteli Frank Schauman. Rakennuksen lasinen julkisivu tuo aikansa pääkonttorirakentamisen tyyliä Vuosaareen. Palvelukeskuksessa ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä seurakuntakeskus ja yksityisiä palveluyrityksiä.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.
Pauligin rakennuttama kauppakeskus valmistui 1996 ja se sijoittuu Vuosaaren keskeisimmälle paikalle. Pauligin rakennuttama rakennus edustaa 1990-luvun kaupallista arkkitehtuuria ja sen suunnitteli Arkkitehdit Tommila.
Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.