Kallahti on uutta ja vanhaa, meri- ja rantamaisemaa, rakennettua ympäristöä ja luontoa rintarinnan. Kallahti on tiivistä kaupunkirakentamista, mutta myös Vuosaaren vanha huvilakaupunginosa.
Meritietä pitkin Zacharias Topeliuskin saapui kesäretkelle Vuosaaren Kallahteen. Rantareitti sitoo Kallahden ja Aurinkolahden alueet yhteen.

Kallahti–Aurinkolahti: kohteita 35 ja reitin pituus yli viisi kilometriä.

Ohje: Valitse polku, jota haluat katsoa. Vie hiiri numeron päälle (pidä hiiri paikallaan lukeaksesi kohteen esittelyn), näpäytä numeroa ja kohdesivu avautuu.



1 Vuotalo ja Mosaiikkitori

Kulttuurikeskus Vuotalo sijaitsee Vuosaaren ydinkeskustassa, aivan metroaseman, kauppakeskus Columbuksen, urheilutalon ja Tehtaanpuiston yläasteen koulun läheisyydessä. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komosen suunnittelema, alkuvuodesta 2001 valmistunut Vuotalo on moderni betonin, lasin ja teräksen yhdistelmä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



2 Metro ja Columbus

Päätös metron linjaamisesta Vuosaareen tehtiin jo 1972. Toteutusta lykättiin useasti ja rakentamaan päästiin lopulta 1994. Vuosaaren metrolinja avattiin 31.8.1998. Vuosaaren asemaa käyttää päivittäin 28 000 matkustajaa. Vilkkainta on iltapäiväruuhkassa noin klo 15.30–17.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



3 Cirrus

Vuosaaren hallitseva maamerkki ja Suomen korkein asuinrakennus nousee yli sadan metrin korkeuteen meren pinnasta. Kirkkaalla ilmalla ylimmistä kerroksista näkyy Tallinnaan saakka. Taloon tulee 26 kerrosta sekä kaksi kellarikerrosta. Hissejä on kaksi. Tuuliolot on ennakoitu sadan vuoden päähän ja talossa on mm. massiivinen sammutusjärjestelmä sekä helikopteritaso.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



4 Asukastalo Gabro

Asukastalo Gabron toiminta perustuu pitkälle alueen asukkaiden ja talon käyttäjien omaan aktiivisuuteen, tarpeisiin ja ideoihin. Gabrossa on suuri salitila, hyvinvarustettu keittiö, työhuone atk-laitteineen, kivikerhon kivihiomotila ja lasten leikkihuone. Tiloja myös vuokrataan.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



5 Mustankivenpuisto

Puiston suunnittelun lähtökohtana on avoin maisematila, maaston muoto ja kasvillisuus. Puiston pohjoisosasta näkyy avomerelle. Ympäröivät korttelit ja puisto ovat kokonaisuus. Mustankivenpuistoa halkovat kevyen liikenteen reitit, mm. Pohjois-Vuosaaren täyttömäeltä merenrantaan saakka ulottuva puistoreitti.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



6 Aurinkolahden peruskoulu

Aurinkokoulu valmistui 2002, suunnittelijoina arkkitehtitoimistot Raimo Teränne ja Leena Yli-Lonttinen. Yhtenäisen peruskoulun arkkitehtuurissa on erityistä tähtitorni ja sydänaula, joka toimii ruokalana, teatterina ja oleskeluaulana. Piha-alue suuntautuu etelään puistoon.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



7 Villa Lill Kallvik ja Lillkallvikin puisto

Helsingin kaupungin 450-vuotistaitelijasäätiö on kunnostuttanut vanhan, suojeltavan huvilan – Villa Lill Kallvikin. Huvila sijaitsee Taiteilijatalon viereisellä tontilla ja on aikaisemmalta nimeltään Hietalan huvila.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



8 Taiteilijatalo

Vuonna 2002 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Kutsukilpailun voittanut rakennus saa ilmeensä julkisivuja rytmittävistä liikuteltavista sermeistä. Ylimmässä kerroksessa on korkeat ateljeehuoneistot. Viereinen Villa Lill Kallvikin huvila on myös taiteilijoiden käytössä.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



9 Aurinkolahden aukio

Merellinen kaupunkiaukio muodostaa Vuotalolta alkavan pääakselin ja Columbukselta alkavan puistokadun päätepisteen. Kun Pauligin uusi paahtimo aloittaa satama-alueella 2009, puretaan vanhat siilot, ja silloin Vuosaaren keskustasta näkee merelle.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



10 Hiekkalaiturinaukio

Hiekkalaiturinaukion suunnittelivat Kirsti Sivén ja Timo Vormala. Se valmistui 2001. Yleisen arkkitehtuurikilpailun rantatontista voitti ehdotus, jossa tavanomaisen kerrostalopihan asemasta olikin venesatama ja toriaukio. Suunnittelijat halusivat korostaa yhteistä, julkista tilaa.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



11 Hiekkajaalanranta

Kun Sasekan tehdasrakennuksia purettiin, kaupunkisuunnitteluviraston Vuosaari-toimisto pyysi taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita miettimään, miten hiekkasiilosta saataisiin muisto Sasekan tehtaasta. Opiskelijat ja arkkitehdit muovasivat hiekkasiilon perustasta ja kuljettimen kannattimesta taideteoksen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



12 Kaunissaaren yhteyslaiva

Hiekkajaalanrannasta pääsee Kaunissaareen kesäisin vuorolaivalla. Matkaa on 22 kilometriä ja matka-aika noin 40 minuuttia. Kaksi kilometriä pitkä Kaunissaari on Sipoon saaristossa, ja se on Helsingin suurin saari.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



13 Saseka

Saseka ja Lohjan Kalkki ostivat Nordsjön kartanon ja laajat hiekkamaat 1937. Tehtaiden pääomistaja oli tuolloin vuorineuvos Petter Forsström, lempinimeltään Kalkki-Petteri.
Saseka (”santa, sementti, kalkki”) teki hiekkatiiliä ja Siporex-kevytbetoniharkkoja.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



14 Asukastalo Vietto

Vietto-talossa Kaivonkatsojanpolulla on iso takkatupa, joka sopii hyvin perhejuhlien ja yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Kerhotoimintaa varten Vietossa on lisäksi pienempi tupa ja keittiö. Talon erikoisuutena on nikkaritila, jossa on saatavilla harrastajan tarvitsemat puun työstökoneet.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



15 Palo-Wassen huvilat ja Ullaksenpuisto

Suutari Ullman rakensi 1800-luvun lopulla kaksi huvilaa pelkkään hiekkakuoppaan (nykyisin Ullaksenpuisto). Suutari hankki näin lisätuloja. Suuri keltainen huvila Lill Kallvik sai heti ensimmäiseksi vuokralaisekseen kenraali Neoviuksen, joka oli vuokralaisena useita vuosia.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



16 Villa Ullas

Vuonna 1850 rakennettu Villa Ullas on Vuosaaren vanhimpia rakennuksia. Rakennus on ollut alun perin kalastajatorppa. Viinaan menevä suutari Gustav Ullman ja hänen vaimonsa Maria Sjöblom, Sjökullan torpan tytär, asuttivat torppaa 1890–1905. Sitä sanottiinkin sittemmin Ullmanin torpaksi.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



17 Villa Barrdoft

Kaupungin nuorisoasiainkeskus järjestää Barrdoftin huvilassa eli Kesärannassa nuorisolle kesätoimintaa. Barrdoftin (= havuntuoksu) huvilan rakensi eversti Georg Didrik von Essen ja Svalbon (= pääskynpesä) eversti Fredrik Paul Johannes von Tobiesen 1911–1912.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



18 Villa Svalbo

Svalbon rakennutti eversti Fredrik Paul Johannes von Tobiesen 1911–1912. Helsingin kaupunki on vuokrannut Svalbota mm. yksityiselle arkkitehtitoimistolle.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



19 Kallahdenharju

Kallahdenharju syntyi 12 000 vuotta sitten mannerjäätikön sulamisvesien kasaamana. Se kuuluu harjujaksoon, joka jatkuu Tikkurilan kautta Hyvinkäälle asti. Punkaharjun kansallismaisemaa muistuttava tyvi on niemen korkein kohta, suojeltu vuonna 1973.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



20 Villa Tallmo

Achillesin pariskunnalla oli Kallahdessa lähes kuusi hehtaaria maata, jolle rakennettiin vuonna 1910 kesähuvilaksi Villa Tallmo. Perusteellisesti korjattuna se on nyt tilauskäytössä. Villa Tallmo oli kauan vuokrattuna Helsingin Insinööreille, jotka muun muassa vetivät sinne vesijohdon.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



21 Villa Achille

1800-luvun loppupuolella varaton Bertha Lagus tuli Viipurista Helsinkiin opiskelemaan laulajaksi, mutta päätyikin naimisiin vuonna 1896 norjalaisen sillikauppiaan Sören Bernerin kanssa. Tämä kuoli jo 1902 ja jätti Berthan leskeksi kolmen pienen lapsen kanssa.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



22 Sjökullan torppa

Sjökullan torppa eli Vanhojen Sjöblomien torppa sijaitsi Skatan tilan viljelyalueilla. Mökissä asuivat ainakin 1820-luvulla Skatan torppari Fredrik Sjöblom ja hänen vaimonsa Maria viljellen mm. perunaa. Sjöblom tunnettiin myös Skatan kalastajana ja torppa kalastajatorppana.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



23 Kenttä, navetta ja puutarhurinasunto

Kallahden kentällä on kesällä tenniskentät ja talvella jääurheilulle avokenttä ja jääkiekkokaukalo. Paikalla oli aiemmin päähuviloihin (Achille ja Tallmo) liittyneet kolme ”huvilaa”, joista eteläisin on vielä tallella.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



24 Kallahden koulu

Koulu sijaitsee Kallahden luonnon läheisyydessä. Siinä on liikuntahalli, tenniskenttä ja kasvihuone, ja se on hyvä ympäristö liikunta- ja luontopainotteiselle opetukselle. Koulu on Korkeasaaren eläintarhan kummikoulu. Pihalla on Pekka Jylhän tilateos Kohtaaminen.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



25 Vanha tienpohja

Kallvikintie halkaisee Vuosaaren pohjois-eteläsuunnassa ulottuen Porvoontieltä Kallahdenniemelle. Nimitys Neder Kalvijk esiintyi kartoissa jo vuonna 1698. Tien pohja on osittain merkitty jo 1700-luvun loppupuolella ns. Kuninkaan kartastoon.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



26 Pohjavedenpuisto (Harjukallio)

Harjukallio kohoaa 29 metriä merenpinnan yläpuolelle. Mäellä on ollut perimätiedon mukaan entisinä aikoina valtava kyläkeinu, joka on toiminut nuorison kokoontumispaikkana.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



27 Kallahden aluesuunnittelu

Kallahtea on rakennettu koko 1990-luku. Sen kortteleissa näkyy paluu kaupunkisuunnittelun perinteisiin ideaaleihin. Haluttiin taas perinteistä kaupunkitilaa: selkeitä rakennuksien rajaamia katuja ja aukioita sekä kantakaupunkimaisia korttelipihoja.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



28 Asukastalo Parkki

Kaivonkatsojantie 4. Parkki-talossa on salin ja keittiön lisäksi musiikin harrastamiseen tarkoitettu tila sekä ajoneuvojen korjaustila. Korjaamossa asukkaat voivat kunnostaa ajoneuvojaan tuomalla mukanaan varaosat ja tarvikkeet sekä tarvittavat työkalut.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



29 Mustakiven koulu ja korttelitalo

Koulu ja korttelitalo valmistuivat 1998, suunnittelijat olivat Markku Erholz ja Pentti Kareoja. Koulu on muodoltaan kampamainen ja siinä on suuret ikkunat ja metallirakenteet. Valoisassa rakennuksessa on neljä solua, joissa kaikissa on viisi luokkahuonetta.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



30 Vuosaaren kruunu

Vuosaaren kruunun vuonna 2000 valmistuneet talot suunnitteli suunnittelukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Katoksilla toisiinsa kytketyt kuusi kerrostaloa muodostavat Mustankiven puistolle komean kruunun.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



31 Vuotie

Vuotie valmistui 1997. Moottorikatutasoinen Vuotie leikkaa yhdessä metroradan kanssa maisemaan lähes sata metriä leveän kanjonin. Kanjoni vähentää tien meluhaittoja lähikortteleissa. Sen reunat on pengerretty vuosaarelaisella gabrolla.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



32 Edenin kortteli

Edenin kortteli valmistui 2000, ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Nurmela–Raimoranta–Tasa. Kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun voitti ratkaisu, jossa asuinrakennusten rajaaman väljän puistomaisen korttelipihan halkaisee kaareva kevyen liikenteen raitti.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



33 Nordsjö–Rastis

Nordsjö-Rastis valmistui 1997, ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Slotte & Schütz. Monitoimitalo on koko itäisen Helsingin ruotsinkielinen kulttuurikeskus. Talon sisällä on Jan-Erik Anderssonin Saari missä sateenkaari asuu. Sitä täydentää pihalla myös Anderssonin tuulessa pyörivä surrealistinen juhannussalko.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



34 Metrokortteli Vuosaaren keskustassa

Mosaiikkitorin länsipuoleinen ns. Metrokortteli on asemakaavassa varattu liike- ja toimistorakentamiseen. Kun Vuosaaren satama valmistuu, odotetaan myös toimitilojen kysynnän kasvavan. Vieressä on tilaa myös Urheilutalon laajennukselle.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.



35 Urheilutalo

Vuosaaren Urheilutalo on liikuntakeskus. Uimahalli valmistui 1979 ja palloiluhalli 1980. Uusi kuntosali avattiin 2006. Talon suunnittelivat Ossi Rajala ja Erkki Hagman. Rakennus on toiminut alusta saakka myös Tehtaanpuiston yläasteen ja Vuosaaren lukion liikuntatilana.

Ohje: Näpäytä numeroa avataksesi kohdesivun.

N = Näköala
K = Kahvila
J = Jyrkkä